Kivenlahden varikko täyttää kymmenen
Kivenlahden metrovarikko otti vastaan ensimmäisen huoltokutsunsa 4. maaliskuuta 2016, ja kymmenen vuoden aikana se on huoltanut 48 junayksikköä sekä kirjannut 1 214 virallista vika- ja keskeytysilmoitusta, mikä tekee keskimäärin yhden ilmoituksen joka kolmas päivä.
Varikonjohtaja Pirjo Ahlgren kertoo, että alkuvuosina suurin osa ilmoituksista koski ovimekanismeja, mutta nyt yleisin yksittäinen syy on virransyötön katkos.
Viime vuonna niitä oli 87 kappaletta.
Se on 31 prosenttia kaikista tapauksista, ja osuus on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, onko verkoston ikääntyminen nopeampaa kuin alkuperäisissä laskelmissa oletettiin.
Varikko työllistää 62 ihmistä, joista 38 on asentajia, 11 työnjohtajia ja loput 13 hallinto- ja turvatehtävissä, ja keskimääräinen työsuhde on kestänyt 6,4 vuotta, mikä on pitkä aika pääkaupunkiseudun kunnossapitotyössä.
Mitä sopimus lupaa
Huoltosopimus Länsimetro Oy:n ja varikon välillä takaa, että 94 prosenttia junista on liikenteessä kello 5.30 ja 23.30 välisenä aikana, ja sopimuksessa on määritelty myös enimmäisvasteaika: vakavassa viassa juna on saatava pois radalta 22 minuutissa, mikä kirjattiin sopimukseen vuonna 2018 tarkistuksen yhteydessä.
Sopimus kattaa rutiinihuollot, jarrujen tarkastukset, ovijärjestelmien testaukset ja virransyötön valvonnan.
Se kattaa myös varaosien perusvalikoiman, mutta ei erikoisosia, jotka tilataan erikseen ja joiden toimitusaika on 9–14 arkipäivää.
Ahlgrenin mukaan tärkein lupaus on kuitenkin se, että matkustaja ei huomaa.
Kun juna vaihdetaan varikolla, aikataulu saa heittää enintään 90 sekuntia, sillä muuten liikenteenohjaus joutuu säätämään koko linjan aikataulua, ja se näkyy nopeasti koko pääradan matkustajille.
Mitä sopimus ei kata
Sopimus ei korvaa luonnonilmiöistä johtuvia vahinkoja: myrskytuuli, tulva tai poikkeuksellinen lumisade eivät kuulu korvauspiiriin, eivätkä myöskään ilkivalta, töhryt tai radalle heitetyt esineet, jotka ovat viime vuosina aiheuttaneet toistuvia keskeytyksiä erityisesti Matinkylän ja Kivenlahden välisellä osuudella.
Toinen rajaus on selkeä.
Varikko ei vastaa juniin jääneistä puhelimista, laukuista eikä polkupyöristä, vaan kadonneet tavarat ohjataan HSL:n löytötavarapalveluun, joka sijaitsee Itäkeskuksessa.
Kolmas raja koskee henkilövahinkoja, sillä jos matkustaja loukkaantuu junassa, tapaus käsitellään vakuutusyhtiön kautta eikä varikon huoltosopimuksen, eikä varikko myöskään vastaa asemien siivouksesta eikä liukuportaiden kunnossapidosta, koska ne ovat eri urakoitsijalla.
Kun juna hajoaa
Kun vika havaitaan, kuljettaja tekee ilmoituksen varikolle välittömästi, ja ilmoitus kirjataan sähköiseen järjestelmään, joka antaa tapaukselle numeron ja aikaleiman, minkä jälkeen varikon päivystäjä arvioi, voidaanko juna korjata radalla vai onko se hinattava varikolle.
Jos juna on hinattava, prosessi etenee neljässä vaiheessa: ensin liikenteenohjaus siirtää junan sivuun, sitten hinausyksikkö saapuu paikalle, kolmanneksi juna kuljetetaan varikolle ja neljänneksi korjaus aloitetaan.
Vuonna 2024 keskimääräinen kokonaisaika oli 3 tuntia 41 minuuttia.
Pisin tapaus kesti 11 tuntia.
Varikon työnjohtaja Mikael Sarpaneva sanoo, että hitain vaihe on yleensä hinausyksikön saapuminen, ja ruuhka-aikaan se voi kestää 50 minuuttia, jolloin koko linja seisoo.
Kuka vastaa
Vastuu on jaettu kolmen tahon kesken: Länsimetro Oy omistaa radan ja asemat, varikko vastaa junista ja niiden huollosta, ja HSL puolestaan vastaa liikenteen järjestämisestä ja matkustajaviestinnästä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että matkustajan kysymys ohjautuu usein väärään paikkaan.
Jos juna myöhästyy, HSL vastaa.
Jos juna hajoaa radalle, varikko vastaa, ja jos asema on likainen, vastaa kiinteistöurakoitsija, jonka yhteystiedot löytyvät asemien infotauluista mutta eivät HSL:n verkkosivuilta.
Ahlgren myöntää, että vastuunjako on monimutkainen.
–– Mutta se on kirjattu sopimukseen, ja sitä noudatetaan, hän sanoo ja lisää, että jokaisella ilmoituksella on nimetty vastuuhenkilö, mikä on hänen mielestään tärkeintä.