Keilaranta 14:n halli käyntiin maaliskuussa
Otaniemen Keilaranta 14:ssä sijaitseva akkumateriaalien koetuotantolaitos käynnisti ensimmäisen tuotantolinjansa 4. maaliskuuta 2025, ja hankkeen takana on Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n sekä kolmen yksityisen sijoittajan muodostama konsortio, joka aloitti rakennustyöt jo huhtikuussa 2023.
Laitoksen mittakaava on pieni.
Kahdella linjalla valmistetaan litium-rauta-fosfaattikatodimateriaalia noin 40 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 800 sähköauton akkua, ja tuotanto on tarkoitettu asiakkaille, jotka testaavat materiaalia ennen kaupallista päätöstä. Hankkeen kokonaisinvestointi nousi 18,3 miljoonaan euroon, kun alkuperäinen budjetti oli 14,1 miljoonaa euroa, joten ylitys oli 30 prosenttia. VTT:n tehdaspäällikkö Mikael Granlundin mukaan suurin yksittäinen kuluerä oli puhtaan tilan ilmanvaihtojärjestelmä, joka vei budjetista enemmän kuin oli laskettu. "Ilman sitä kosteusvaatimuksia ei olisi saavutettu", Granlund sanoo.
Lupaprosessi vei yhdeksän kuukautta
Rakennuslupa myönnettiin elokuussa 2023, mutta ympäristölupa viipyi syyskuulle 2024, koska Espoon ympäristönsuojeluviranomainen pyysi kolme täydennystä jätevesien käsittelystä ja kaksi niistä liittyi siihen, miten prosessissa syntyvä natriumsulfaatti johdetaan viemäriin.
Viive ei ollut maksutonta.
Konsortion laskelmissa jokainen viivästynyt kuukausi maksoi noin 210 000 euroa vuokrissa, henkilöstössä ja rahoituskuluissa, ja yhdeksän kuukauden viive ei ole poikkeuksellinen mutta ei myöskään hyväksytty. Alueen muut toimijat ovat kokeneet saman: viereisen yrityspuiston kiinteistöpäällikkö Sari Lehtokoski kertoo, että kahdessa muussa Otaniemen teollisuushankkeessa lupakäsittely on kestänyt yli puoli vuotta. "Emme syytä viranomaisia, mutta ennakoitavuus puuttuu", Lehtokoski sanoo. Yksi asia ei toteutunut lainkaan: hanke ei saanut suunniteltua EU:n innovaatiorahaston tukea, sillä tammikuussa 2024 jätetty hakemus hylättiin seuraavana kesänä.
47 työpaikkaa, tavoite oli 62
Käynnistysvaiheessa laitos työllistää 47 ihmistä, joista 29 on kokoaikaisia ja loput määräaikaisia, joten tavoitteesta ollaan 15 työpaikkaa jäljessä ja konsortion mukaan lopullinen luku asettuu 50–54 välille.
Rekrytointi jatkuu.
Suurin osa työntekijöistä tulee pääkaupunkiseudulta: prosessiteknikoita palkattiin 14, ja heistä kuusi siirtyi Aalto-yliopiston laboratorioista, kemistejä on yhdeksän ja logistiikka- ja huoltohenkilöstöä yksitoista. Palkkaus ei ole ollut ongelma, sillä keskipalkka on 4 120 euroa kuukaudessa ja avoimista tehtävistä on täytetty 78 prosenttia. Osaamispula sen sijaan näkyy, ja erityisesti akkukemian prosessiosaajia on vaikea löytää, minkä vuoksi neljä tehtävää on ollut avoinna yli viisi kuukautta. Granlundin mukaan osa rekrytoinneista siirrettiin vuodelle 2026. "Emme palkkaa väkeä varastoon", hän sanoo.
Metro ja bussi 15 minuutin päässä
Laitoksen saavutettavuus on kohtuullinen, sillä Aalto-yliopiston metroasema on 1,4 kilometrin päässä ja Keilarantaan kulkee bussi 15 minuutin välein arkisin, mutta iltaisin vuoroväli kasvaa puoleen tuntiin.
Pyöräparkki on katettu.
Työsuhdepyöräilyä tuetaan, ja 31 työntekijää on ottanut käyttöön työsuhdepyörän, mutta alueen infrastruktuurissa on yksi selkeä puute: sähköverkon liittymäkapasiteetti Keilarannan alueella on lähes käytetty, eikä laitoksen toista vaihetta voi kytkeä verkkoon ennen kuin Carunan suunnittelema muuntaja valmistuu vuoden 2027 aikana. Se tarkoittaa, että mahdollinen laajennus odottaa, ja konsortio on varannut tontin viereisestä korttelista, mutta päätöstä ei ole tehty. Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Petri Vuorinen sanoo, että Keilaranta on yksi kolmesta alueesta, joissa kaupunki priorisoi teollista rakentamista. "Sähköverkon kapasiteetti on nyt pullonkaula koko Otaniemen eteläosassa", Vuorinen sanoo.
Mittarit ja seuraava tarkistus
Laitoksen suorituskykyä mitataan kuudella mittarilla, joita ovat tuotantomäärä, saanto, energiankulutus tonnia kohti, käyttöaste, työtapaturmat ja asiakastoimitusten läpimenoaika, ja ensimmäiset täydet kuukaudet ovat huhti- ja toukokuu 2025.
Huhtikuun käyttöaste jäi 61 prosenttiin.
Tavoite oli 75, ja syynä olivat käynnistysongelmat uunin lämpötilansäädössä, jotka korjattiin kuun puolivälissä, minkä jälkeen toukokuussa käyttöaste nousi 73 prosenttiin ja saanto oli 88 prosenttia tavoitellusta 92:sta. Energiankulutus oli 14,6 kilowattituntia kiloa kohti, kun tavoite oli 12,0. Seuraava ulkoinen tarkistus tehdään lokakuussa 2025, ja siihen osallistuu riippumaton arvioija, jonka jälkeen konsortio päättää toisen vaiheen rahoituksesta. Yksi asia on varma: vuoden 2023 aikataulu ei pitänyt, sillä laitos käynnistyi 11 kuukautta myöhässä ja kokonaiskustannus oli 4,2 miljoonaa euroa suunniteltua suurempi.